lauantai 2. tammikuuta 2016

Ihanat/kamalat silmukat

Mieleeni on syöpynyt hyvin elävästi kouluajan käsityöt.. Sanotaanko vaikka näin ettei menny ihan nappiin.. Lyhykäisyydessään lapaset jäivät ilman peukaloita (vai tekikö joku ne minun puolesta), yksi kudelma josta piti tulla suora kappale oli jotain ihan muuta kun olin huomaamattani lisännyt sinne kymmeniä silmukoita (juu en itsekään tajua miten niin voi käydä ihan huomaamatta) ja innoissani aloittamani neulepaita jäikin lopulta hihattomaksi napapaidaksi! Opettaja on ainaki saanu hyvät naurut, itselläni lähinnä itkettää! On varmaan sanomattakin selvää että koukut ja puikot hautautuivat vuosiksi kaappien uumeniin enkä uskonut että ne enää ikinä näkisivät päivänvaloa :D

Kun sitten muutin Ouluun vierailin usein naapurissa asuneen serkkuni luona joka aina kahvikupin äärellä teki jos minkälaista käsityötä. Ihailin vieressä hänen touhuaan ja mietin että olisipa kiva osata itsekin! No siitä se ajatus sitten lähti! Eräänä päivänä tupsahdin kylään lankakerän, virkkuukoukun ja tappiomielialan kanssa ja kun ensimmäinen huivini kuitenkin onnistuikin paremmin kuin odotin ei siitä ollut paluuta. Siitä lähtien aina vieraisille lähtiessä otin mukaani kudelman tai virkkauksen joka etenikin mukavasti hyvässä seurassa ja aina kun tuli mutka matkaan, oli apu siinä pöydän toisella puolella :) <3

Nyt en edes muista koska olen viimeksi vieraillut serkkuni luona nyssykän kanssa mutta muistelen lämmöllä ja hymyssäsuin nuita marttailuhetkiä ja kiitän serkkuni todella kärsivällisesti kannustuksesta. Ilman niitä en varmasti edelleenkään olisi kaivanut lankoja ja puikkoja sieltä synkästä kaapista jonne ne aikoinaan hautasin :D

Kaikkia tekeleitäni en ole hoksannut kuvata ennen kuin olen antanut ne eteenpäin mutta laitetaan nyt kuitenkin muutama kuva jo matkaansa jatkaneista töistäni.


Tämän paidan virkkasin lahjaksi kaksi vuotta täyttäneelle neitokaiselle kotiväestä. Tämä on lämmittänyt tähän mennessä jo hänen pikkusiskoaankin :)

 
Tämä meni samaiselle neitokaiselle.. Helinäkeiju oli in joten väri oli tietenkin vihreä ja lankana nalle :)




 

Neuletakki, sukat ja tumput keltaisesta novita woolista menivät lahjaksi kummitytölleni hänen kastepäivänään



Synttärilahja serkulleni vaaleanvihreästä rose mohairista



Tein ystävälle tilauksesta samanlaisen ponchon mutta nallesta. Olipa yhenlainen urakka tuo lankojen päättely johon en ihan heti ala uudestaan! ;D

Lisäksi tietenkin on tullut kudottua lukemattomat määrät villasukkia mutta kaikki nyt tietää miltä perusvillasukat näyttää :D Jospa tänä vuonna haastaisin itseni ja opettelisin aivan uusia sukkamalleja ainakin muutaman. Ja jospa jo tänä vuonna tekisin jotain myös ihan itselleni. Tähän mennessä kaikki puikoilta ja koukuilta tipahdelleet ovat menneet ihan eri osoitteeseen. Olisiko siinä hyvä uuden vuoden lupaus? :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti