Huurteinen pääkallohuivi

Parisen vuotta sitten sain äidiltäni kaksi hänen tekemäänsä ihanaa pääkallohuivia. Ystäväni toivoikin tuolloin että tekisin hänellekin samanlaisen huivin. Samantien innoissani nappasin kätösiini koukun ja kerän ihanaa novitan huurretta ja ajattelin että miepä hälle tekasen huivin kädenkäänteessä! Löysin todella selkeän ohjeen Silmukoita blogista (kliks). Ensimmäisen pääkallon jälkeen huomasin että jotain oli mennyt mönkään. Aloin purkamaan tekelettäni mutta minun hermoillani ei tuota huurre lankaa niin vain pureta joten se siitä sitten! Tämä yksinäinen pääkallo hautautui keskeneräisten koriini pariksi vuodeksi. Onneksi kärsivällisyyteni käsitöiden saralla on ehkä hieman parantunut noista ajoista ;D

Tänä kesänä sitten päätin että nythän mie sen pääkallohuivin teen! Sinnikkästi nappasin kätösiini jälleen sen ihanan huurteisen langan ja nelosen koukun ja lähdin uuteen taistoon!Miten se olikin tälläkin kertaa niin helppoa?!? Huivi valmistui kuin itsestään enkä meinannut malttaa laskea sitä käsistäni. Aina kun oli pienikään hetki aikaa niin piti muutama silmukka saada virkattua eteenpäin. 

Mietin huivin valmistuttua oliko lankavalintani mennyt ihan pieleen kun tuntui että pääkallot eivät oikein erotu tällä langalla. Mitä kauemmin huivia tuijottelin niin kyllähän ne sieltä erottuu ja eihän niiden tarvi silmille loikkia! Myös se tulisiko huiviin hapsut vai ei, mietitytti kovasti. Lopulta päädyin hapsuihin ja laitoinkin niihin huurteen lisäksi harmaata rose mohairia kun sitä tuntuu löytyvän varastoistani vaikka muille jakaa! Tähän huiviin mahtui 28 pääkalloa ja lankaa hapsuineen kului 252g. Lopputulokseen olen oikeinkin tyytyväinen ja toivotaan että on huivin saajakin!

Salaista postia

Parisen viikkoa sitten blogiini ilmestyi kommentti jossa kysyttiin olenko huomannut että ilmoittautuminen syksyn sny-kierrokselle on alkanut.. No enpä ollut! Mistä, oi mistä, kommentoija tiesikin että olisin suunnilleen vuosi sitten halunnut lähteä tähän mukaan mutta sen kertainen kierros oli jo käynnissä?!? :D Tällä kertaa rohkaistuin siis lähtemään mukaan ensimmäistä kertaa. Olen oman salaisen neuleystäväni tietoja tutkaillut ja ensimmäistä pakettia jo vähän mietiskellyt niin onhan tämä ihan huippista! Minusta on ihana valmistella muille yllätyksiä ja onhan se ihana niitä myös saada :)

Tänään kesken työpäivän huomasin puhelimessani viestin mieheltäni. Hän oli lähettänyt kuvan päivän postista. Voi sitä riemua kun kuvassa oli laskujen sijaan ensimmäinen yhteydenotto salaiselta neuleystävältäni! <3 Kotiin saavuttuani en malttanut kenkiäkään riisua ennen kuin hyökkäsin kuoren kimppuun ja tällainen ihana kortti sieltä löytyi! Tämä pääsee ehdottomasti koristamaan neulenurkkaustani :)

Kiitoksia siis ihanalle neuleystävälleni päiväni piristämisestä ja jään innolla odottamaan jatkoa :)

Kalisee siellä ja kalisee täällä!

Olen ihan hurahtanut.. Nimittäin kaikenmoisiin knit alongeihin! Kaikki lähti Niina Laitisen syyssukista. Siitäpä ei sitten ollutkaan paluuta. Joulun alla neulottiin Sweet things blogin adventtisukkia. Tässä ohjeenpätkä tuli kerran viikossa joten ehdin hyvin väkertelemään kaksi paria kerrallaan. Huomasin juuri että näistä ihanuuksista en ole kirjoittanut omaa postausta mutta kuvat sentään olen saanut tänne. Olin kyllä kovin innoissani osallistumassa myös Niina Laitisen joulusukkakalenteriin mutta jotain oli pakko karsia kun ei vain löytynyt aikaa kaikelle.. Mutta vielä mie ne kauniit jouluyöt väkerrän!!! Laitisen ohjeistuksella olen tehnyt myös pääsiäissukat sekä ystävänpäiväsukat.

Viimeisin KAL johon lähdin mukaan oli SullaVikat blogin Mian suunnittelemat Sirkussukat. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä näistä kunnon väriörkit ja käyttää näihin jämälankoja fiiliksen mukaa. Noh.. Nythän on niin että väriörkit ei ole ollenkaan miun juttu! Näistä sitten tulikin paljon hillitymmät kuin olin alunperin ajatellut mutta olen lopputulokseen oikein tyytyväinen!

Laitoinkin facebookiin kuvan keskeneräisistä sukista. Siskoni ja äitinihän sitten alkoivat taistella kumpi sukat saisi itselleen. Ja kun kerrankin olin ajatellut tekeväni sukat ihan itselleni :D No nämä lähtevät sitten lämmittämään siskoni varpaita. (Omani palelevat edelleen!) Lupasin tehdä äidilleni samanlaiset mutta hän halusikin jotain ihan muuta! Mutta siitä lisää myöhemmin ;) 

Ensi viikolla alkaakin uusi SullaVikat KAL ja mie oon valmis! Mie oon valmis mutta ainakin yksi työ pitäisi saada valmiiksi ennen kuin pääsen aloittamaan seuraavaa. Täytyy pistää vauhtia puikkoihin! 

Pian alkaa myös Niina Laitisen uusi KAL jossa tehdäänkin Metsäretket. Käväisin viime viikolla lankamaailman sivuilla tutkailemassa jos olisin tilannut ihan ohjeenmukaiset langat mutta kaksi kolmesta väristä oli loppu! Oli muutama muukin tainut olla samoilla asioilla ;D 

Voih taas sitä ihanan kutkuttavaa joskin sietämätöntä odotusta kun ennen työpäivän alkua näet ohjeenpätkän mutta joudut koko päivän odottamaan että pääset kotiin nappaamaan sen kudelman kätösiin ja väkertämään päivän pätkän. Ja sitten taas odotellaan ;)

Ystävänpäivä on joka päivä!

Niin se loma taas vilahti ja pari päivää on tutusteltu töiden merkeissä uusiin ja vähän vanhempiinkin hoitolapsukaisiin. Jännä miten paljon kuukausi tai pari tekeekään penten ihmisten kohdalla! Noh mutta palataanpa aikaan ennen kesälomaa! 

Kuten otsikkokin kertoo: ystävänpäivä on joka päivä! Tällä lausahduksella olen lohdutellut itseäni kun taas kävi miten kävi :D Lähdin nimittäin intoa puhkuen mukaan Niina Laitisen KAL ystävänpäiväsukkaprojektiin! Valitsin muka oikeinkin kauniit värit ja roikuin mukana viidenteen päivään. Tämän jälkeen sukat hautautuivat keskeneräisten korin uumeniin. Saatuani pääsiäissukat  valmiiksi, päätin että nyt kaivan ne ystävänpäiväsukatkin esiin ja minähän teen ne valmiiksi!!! Kääntelin ja vääntelin niitä käsissäni ja tulin siihen tulokseen että uusiks mennee! Sukat menivät siis purkuun resoriin asti ja kuviovärit menivät vaihtoon koska ne vaan eivät enää miellyttäneet. Mielestäni alku oli ihan turhan levottoman näköinen. Yritin värkätä sukkia ihan liian monella langalla yhtäaikaa ja langat olivat koko ajan solmussa. Ei ihme ettei napannu neuloa :D 

Alkuperäinen yritelmä

Päätin samalla että nämä sukat tulevat kiitokseksi poikani hoitajalle jolla on varmasti aika monet sukat kuluneet puhki hänen perässään sinkoillessa. Tämä nyt tietenkin aiheutti kovasti mieiskelyä että jaa kuinkahan paksut pohkeet hällä nyt olikaan. No en muistanut tutkailleeni hänen pohkeitaan sen tarkemmin eikä miehestänikään ollut tässä apua joten päädyin tekemään sukat normaalilla ohjeella. Päädyin myös jättämään varresta muutaman kuvion pois. 

 Nämä sukat ovat syynä loppumetreillä mönkään menneeseen lankapaastoon. Valkoinen nalle lanka pääsi loppumaan ja jouduin ostamaan kerän. Meinasin odottaa lankapaaston loppuun mutta hoitaja ilmoitti yhtäkkiä että hän lopettaa päiväkodilla ennen toukokuun loppua! Hän ei olisi ehtinyt siinä vaiheessa enää sukkiaan saamaan ja suunnitelmat olisi menneet ihan mönkään. Lopulta lankaa kerästä kului n. 10g. Ehkä ihan pikkuisen harmitti.. Toisaalta taas ei ollenkaan! Sukista tuli aivan ihanat vaikka itse sanonkin ja juuri sellaiset minkälaiset hänelle halusin antaa.

Lisäksi teimme poikani kanssa hoitajalle sukkien kaveriksi jalkakylpypommeja joita teimme myös hänen edelliselle hoitajalle viime vuonna.  Poikani ei ole ollut aikoihin mitenkään innokas kynähommissa joten vähän jännitti saisinko innostettua hänet kirjoittamaan kortin itse.. SAIN!!! Toivottavasti lahja lämmitti hoitajan mieltä ja jalkoja edes puoliksi yhtä paljon kuin hänen kärsivällinen ja sydämellinen hoitonsa on lämmittänyt meidän mieliä vuoden aikana <3

Kukkaisia sukkasia siskolle

Täällä jälleen! Olin pienellä suunnittelemattomalla blogitauolla. Loppukeväästä alkoi olla semmoinen jatkuva väsy päällä ettei mitään rajaa. Puolen vuoden aikana perheessämme on saatu jos minkämoista uutista jotka ovat töiden lisäksi nakertaneet jaksamista ihan urakalla. Nyt VIHDOIN kesäloman vedellessä viimeisiään alkaa tuntua että taas jaksaa! Vaikka täällä blogissa on hiljaista ollutkin niin puikot ovat kyllä kilisseet ihan jatkuvasti. Päiviteltävää siis riittää joten aloitetaan! :)

Siskoni on oikia villasukkahirmu. Talven pakkaset tai kesän helteet, tempaisee hän aina villasukat jalkohinsa. Joka joulu hän toivoo perinteisesti vain villasukkia. Ihana kun on joku jonka kohdalla tietää aina mitä sitä ensi jouluna taas lahjaksi antaa eikä tarvi ottaa siitä sen kummempaa ressiä :D Olimme äitimme luona ja mietimme että olisimme lähteneet ostamaan langat hänen seuraaviin sukkiinsa jotta hän saisi mieleiset värit. Ei tarvinut! Äitini lankavarasto on kuin pieni lankakauppa joten äitini ehdotti että kävisimme sieltä kaivelemassa mieleiset langat. Sieltäpä siskoni valitsi Novitan 7 veikan polariksen ja luonnonvalkoisen. Näistä oli tarkoitus tehdä perinteiset raitasukat. Kun pääsin kotiin lankojen kanssa ja kaivelin omia lankavarastojani sieltä vastaan tupsahti viidakko kobra. Onneksi vain lanka! Katselin väriyhdistelmää ja vaikka minua epäilytti että näistä tulisi kunnon adhd sukat niin päätin kokeilla mitä niistä saisi aikaan. Perusraitasukka-ajatuskin lensi mielestäni ja hetken pinterestissä seikkailemisen jälkeen päädyin ruusuisiin sukkasiin. Näihin sukkiin ei siis ollut valmista ohjetta (eikä niihin ole sellaista vieläkään). Nappailin päässäni viuhuvista ideoista kiinni siinä neuloskellessa :D  

Jotain outoa tapahui näiden sukkien neulomisen välissä. Käsialani on toisen sukan teräosassa paljon tiiviimpi. Tämänhän huomasin tietenkin vasta sukat pääteltyäni. Mieheni kysyikin olinko kenties ollut vihainen kun toista sukkaa neuloessa oli jälki paljon tiukempaa :D No en kai nyt sentään. Luulenpa että villasukkahullu ei kuitenkaan tästä niin perusta.. Ja kuitenki eräs touho kissa on varmaan jo piilottanut ne ties kuinka monesti ja milloin minnekin.. Tai sitten eräs saksalainen paimentaja on jo haukannut niistä palasen tätä kirjoittaessani :D

Vaikka aluksi epäilin kuinka langat sopivat yhteen niin täytyy sanoa että näistä tuli kyllä yhdet kauneimmista mitkä olen väkertäny <3

Siitä se ajatus sitten lähti..

Tänään vietämme äitienpäivää omassa kotikolossamme ihan vaatimattomasti.. Väkersin toki kakun illalla mutta muita hurjia juhlallisuuksia ei ole tiedossa.. Haluan vain viettää laatuaikaa elämäni ukkelin kanssa jolle saan olla äiti <3

Oman äitini kävimme lahjomassa jo parisen viikkoa sitten samalla kun juhlimme hänen 60v synttäreitä.. Ebayn ihmeellisestä maailmasta löysin knitting queen riipuksen josta ajatus sitten lähti.. Äitinikin neuloo paljon ja ensimmäinen ajatus oli tehdä hänelle koru käyttäen tuota riipusta.. Hän vain saa yleensä allergiaoireita koruista joten piti heittäytyä luovaksi! Seuraavaksi mielessäni vilahti ajatus silmukkamerkeistä.. No väkersin hänelle silmukkamerkkejä jo toissa jouluna eikä hän ole vieläkään niitä käyttänyt joten tein sitten silmukkamerkit itselleni siinä mietiskellessäni mitä ihmettä hänelle väkertäisin..

 Äitini pitää minut yleensä villasukissa kun en ehdi itselleni neuloa joten ajattelin vuorostani väkertää villasukat hänelle.. Nappasin siis suunnitteluvihkosen ja kynän kätösiin ja aloin suttailemaan.. Kun olin tyytyväinen raapusteluihin, nappasin lankavarastoistani mustan ja keltaisen seiska veikan sekä nelosen puikot ja aloin neulomaan.. Tällaiset niistä sitten tuli!

Olen niiiiin tyytyväinen lopputulokseen joka ylitti omatkin odotukseni. Täytyy sanoa että tuli aika makiat ja majesteettiset niinkuin kuningattarelle kuuluukin ;D

Nyt suuntaan kakun äärelle ja toivotan ihanaa äitienpäivää kaikille <3

Helpot raitasäärystimet (+ohje)

Kaapissani on varmaan sen kymmenet säärystimet.. Näistä ehkä yhdet on itse neulotut.. Harvemmin siis tulee säärystimiä väkerrettyä mutta kun semmoisia kysyttiin ja en osaa sanoa ei niin.. :D Toiveissa oli värikkäät, raidalliset säärystimet, harmaalla tai valkoisella pohjavärillä, 42cm pohkeeseen ja pituutta toivottiin olevan 25cm.. Lankavarastoistani löytyi niin herkullisia värejä  7 veljestä että päädyin tekemään säärystimet niistä.. Pohjaväriksi valikoitui tällä kertaa harmaa.. Miehellänihän oli näillekin jo nimi valmiina.. Peppi Pitkätossu säärystimet!

Loin 3,5 puikoilla 60 silmukkaa pohjavärillä. Neuloin 6 krs 2o, 2n joustinneuletta. Vaihdoin työhön 4 puikot ja neuloin vielä krs pohjavärillä. 
Aloitin raidat vuorottelemalla 5krs raitavärillä ja 4 krs pohjavärillä. Viimeisestä raidasta neuloin hieman leveämmän eli 8krs pohjavärillä. Ja sittenpä vain päätellään silmukat edelleen joustinta neuloen jotta reuna pysyy mahdollisimman joustavana. Säärystimien myötä lankavarastoni kevenivät 90 grammalla.. 

 Itselläni ehkä vähän harmittaa näin jälkeenpäin etten valinnut pohjaväriksi valkoista mutta vastaanottaja tuntui olevan tyytyväinen säärystimiinsä ja sehän se on pääasia.. :)