torstai 29. joulukuuta 2016

Lämmikettä pienokaisten talveen

Marraskuussa se vihdoin valmistui ja nyt sen teille esittelen.. Nimittäin neulesetti lämmittämään pientä miehenalkua talvipakkasilla.. Vaikka vielä nuita pakkasia ei kyllä pahemmin ole näkyny.. Keskustelimme elokuussa tuttavapariskunnan kanssa että neuloisin heidän pojalleen neulesetin tulevaksi talveksi johon sisältyisi paita, housut, sukat ja tumput.. Ainoa ohjeistus mitä sain tulevaan työhöni oli "täyttä villaa, harmaa ja paidan olalle napit".. Aha selvä! Koitin ehdotella vaikka ja mitä pientä erikoista ettei työ kävisi itselleni tylsäksi mutta sileää he halusivat ja sitä he saivat vaikka itselläni meinasi mielenkiinto ja usko loppua moneen kertaan.. Tarkempia mittojakin koitin kysellä mutta vastaus oli "no jos on liian iso niin menee sitten myöhemmin".. MIEHET!!!! :D Jännitin koko ajan mahtuuko neuleet edes vauvan päälle kun ne kasvaa niin kauheaa vauhtia!
 

Näihin neuleisiin en löytänyt yhtä ja oikeaa ohjetta vaan yhdistelin ja sovelsin netistä löytyneitä ohjeita siinä työn edetessä.. Lankana käytin Novitan harmaata Nordic woolia. Harmaata ja sileää.. Ei lisättävää ;D 


Sukat ja tumput olivat helppo nakki mutta sitten alkoi ongelmat! :D Olin jo tehnyt paitaan takakappaleen kun huomasin etten ole tyytyväinen työn jälkeen.. Käsialani oli ei ollu yhtä jämäkkää oikealla ja nurjalla joten päätin ottaa uusiksi ja neuloa paidan pyöröpuikoilla ja johan alkoi onnistua kun sain tehdä vain oikeaa! Hihojen kiinnittäminen oli myös eräänlainen projekti! Ensimmäisen hihan kiinnittämisessä meni, uskokaa tai älkää, 3 TUNTIA kun yhdistin ja purin, yhdistin ja purin.. Tämänkin jälkeen sauman jälki oli niin epätasaista että itku ei ollut kaukana! Marssin keittiön kaapille, nappasin sipsipussin ja söin sen yhdeltä istumalta.. Niin paljon ärsytti! Miten niin tunnesyöppö?! :D Housujen lahkeet neuloin suljettuna sukkapuikoilla.. Siinä vaiheessa kun ne piti yhdistää housuiksi meinasi taas usko loppua! Koitin vääntää ne samantien pyöröpuikoille mutta ko ei!!! Se ei vaan onnistunut joten housuissa oli siinä vaiheessa kiinni muistaakseni kuusi sukkapuikkoa ja niillä suihkin menemään kunnes sain vihdoin pyöröpuikon kulkemaan sujuvasti työssä.. Taas lenteli ärräpäät niin että oksat pois:D


Vaikka neuleet eivät ehkä edelleenkään, varsinkaan saumat, kestä kovin läheistä tutkailua niin ei ne niin toivottomat ollukaan miltä ensin näytti.. Ja neuleet olivat juuuuri sopivat! Huh! Muutenkin nämä vaikeudet unohtui kun kävin viemässä neuleet ihanalle pienelle pojalle. Vanhemmat olivat tyytyväisiä lopputulokseen ja kysyivätkin että olikohan nämä viimeiset paidat ja housut jotka tein.. "Ensi talveen on onneksi aikaa!" ;D Ja sitähän tämä väkertäjän elämä on.. Uuden oppimista ja itsensä voittamista :)



Kun olin saanut neulesetin selätettyä kysyi työkaverini haluanko lankaa koska hän ei ollut yrityksistä huolimatta saanut siitä mitään aikaan.. Kysyin sitten mitä hän oli siitä yrittänyt tehdä.. Vilttiä joulun aikaan syntyvälle vauvalle.. No koska minullahan ei ollut kuin ihan liian monet sukat neuloa ennen joulua, kysyin tekisinkö minä hänelle sen peiton :D11111 Lanka oli onneksi paksua novitan folk lankaa ja kun tein peiton koon 12 puikoilla helmineuleella, se syntyi aika nopeasti ja kivuttomasti.. Ainoa ongelma peittoa tehdessä oli että lankaa ei ollut tarpeeksi ja oikean väristä folkia ei meinannut löytyä mistään ja kun sitä vihdoin löysin, oli niissä huomattava sävyero mutta eipä se lopputuloksessa kuitenkaan häirinnyt :)  Vauveli syntyi joulun aikoihin ja äitinsä lähetti minulle jo kuvan jossa peitto lämmitti nukkuvaa pientä nyyttiä.. On aina kiva saada kuvia jossa neule on käytössä <3



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti