Siskoni oli jo jonkin aikaa tehnyt todella kauniita koruja ja itsellänikin kiinnosti kokeilla onnistuisiko se myös minulta. Siskoni kannustikin minua kokeilemaan ja lupasi auttaa minut alkuun. (Hän ei ehkä ihan ymmärtänyt mihin oli lupautunut) Hän on niin taitava että sai sen näyttämään todella helpolta ja kaikki ne koruosat joita hänen varastoistaan löytyi! Oijoi mikä aarreaitta!! Ajatusta mielessäni pyöritellessäni sitten mieleeni juolahti että voisinko jotenkin yhdistää virkkaamisen ja korujen tekemisen.. No mikäpä jottei! Siitä sitten hurautin lankaostoksille, virkkasin läjän riipuksia, upotin ne liimavesiseokseen ja kun ne olivat kuivuneet menin niiden kanssa takaisin siskoni luo joka opasti mnua kädestä pitäen miten saisin tehtyä ne valmiiksi koruiksi. Luulin että vaikein osa oli jo takana mutta kuinka väärässä olinkaan! Kun oli tottunut vain virkkaamis/kutomishommiin tuntui pienen pienten koruosien käsitteleminen aika haastavalta aluksi ja ekan koruni kasaamisessa menikin kauan! Ties kuinka monet korut siskoni ehti sinä aikana vääntää valmiiksi :D Korupiikki johon riipuksen tuikkasin oli lopulta niin monella mutkalla että itku oli aika lähellä! Onneksi siskolla sentään nauratti! :D <3 Hyvä etten kuitenkaan luovuttanut siihen ensimmäiseen kauhukokemukseen.. Nykyään korut syntyvät jo paljon nopsempaan! :)
Lätkäistäänpä lopuksi läjäpäin kuvia näistä virkatuista korusista! :)
 |
| Kasa virkattuja riipuksia odottamassa koruosia |
 |
| ..ja tällaisia niistä sitten tuli :) |
 |
| Onnenapilat |
Leppoisaa loppiaista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti