perjantai 13. lokakuuta 2017

Karhunkaatosukat


Vihdoin pääsin minäkin tekemään ensimmäiset karhusukat kun entinen työkaverini halusi sellaiset miehelleen! Tähän mennessä olen vain saanut ihastella muiden nallukoita. Googlettamallahan löytyi karhun kaavioita vaikka muille jakaa! Miehelleni sitten esittelin niitä että mikähä näistä nyt olisi juuri se nallukka. Hän niistä sitten valitsi mielestään parhaan ja sillä mentiin!

Kun karhu oli valittu niin aloin miettiä että halusin sukkiin jotain "pientä lisää". (varmaan jo siksikin että olisi ollut aikamoista vain kuljetella lankaa ympäri sukkaa) Löysin karhuntassujen ohjeen, myöskin googlaamalla, ja se oli siinä! Piirustelin löytämälleni tassulle  myös peilikuvan. Eihä se nyt olisi käynyt laatuun etä kummassakin sukassa olisi ollut sama tassu. Näistä on sitten vastaanottajalla hyvä tarkastella kumpaan jalkaan mikäkin sukka kuuluu! :D

Lankana näissä sukissa käytin 7 veljestä mustaa ja ihan tavallista keltaista. Puikot olivat kokoa 3,5 ja silmukoita aloituksessa 56. Olenkin huomannut että olen kehittynyt aikalailla kirjoneuleissa. Vuosi sitten tein ihan ensimmäiset kirjoneulesukkani Niina Laitisen knit alongissa eli syyssukat. Tuolloin käytin nelosen puikkoja ja voi että ko tuntui että ei ne sukat mahu jalkoihin sitte millää ko joka puolelta kirrasi. Nyt huomaan että käsialani ei ole enää läheskään niin tiukka ja 3,5 puikoilla tehdyt kirjoneulesukat samoilla langoilla ja silmukkamäärillä ovat juuri sopivat!

Niin se viikonloppukin sieltä taas tulla tupsahti ja sehän meinaa laatuaikaa rakkaiden kanssa, leipomista pojan ensi viikonloppuna juhlittaville synttäreille, puikkojen kalistelua ja sunnuntaina suunnataan vielä äitini kanssa Oulun kädentaitomessuille! Ei kuulosta ollenkaan pöllömmältä viikonlopulta! 
Ihanaa viikonloppua kaikille! <3

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Marisukat ja postiluukun rapinaa

Niin se aika taas on vierähtänyt ihan huomaamatta ja ollaankin yhtäkkiä jo lokakuun puolella! Kaikki vapaa-aika on kulunut taas aikalailla puikkoja kilistellessä ja on tullut aika esitellä teille viimeksi valmistuneet sukat! 

Eräänä iltana puhelimeni vislasi viestin saapumisen merkiksi. Työkaverini lähetti kuvan marimekko tyylisistä villasukista ja kyseli ehtisinkö tehdä hänelle sellaiset. Olin juuri valitellut facebookissa että kauhia kiire tulee neulomusten kans ko pitää väkertää vielä vaikka ja mitä jouluks ja siitäkös hän oli innostunut että jospa keksis mulle vielä vähä lisää väkertämistä ;D Vähän kauhistelin kuvan nähtyäni että kyllä varmaan ehtisin mutta osaisinko?! Samantien avasin ystäväni googlen josta löytyi marimekko sukkien kuvia ja kaavioita sen verran hyvin että otin haasteen vastaan! Sukkien väreiksi toivottiin keltaista, valkoista, mustaa ja harmaata. Toinen toivomus oli että sukat olisivat eriparia. Siinäpä se olikin haastetta! Lähinnä siksi että saisi kuvioiden silmukat täsmäämään kauniisti myös kerroksen vaihtumiskohdassa ja kavennukset olisivat mahdollisimman huomaamattomat. Olisihan näistä voinut tehdä paljon erilaisemmatkin mutta tämmöiset niistä nyt tuli! 


Aloitin sukan ensin milläpäs muullakaan kuin unikolla. Päädyin kuitenkin purkamaan sen kun en ollut tyytyväinen jälkeen ja hyvä niin koska tämän jälkeen työkaverini sanoi ettei unikko ole hänen juttunsa. Telepatiaa? No hän toivoi sukkiin paljon palloja ja raitoja ja niitähän näissä kyllä riittää! Valitsemani kuviot olivat juuri mainioita kirjoneuleeseen siinä mielessä että pitkiä langanjuoksuja ei päässyt syntymään. Sukat on tehty 7 veljeksestä 3,5 puikoilla ja lankaa kului 180g.


Vastaanottajakin tuntui olevan oikein tyytyväinen. Varsinkin kun olimme lähdössä metsäretkelle juuri sinä päivänä kun vein hänelle sukat töihin ja hänellä oli jäänyt villasukat kotiin. Nämä pääsivät siis heti käyttöön ja lämmittivät kuulemma oikein mukavasti :D 


Minäkin sain jotain, nimittäin kortin salaiselta neuleystävältäni! Ihanan huomaavainen neuleystäväni pyysi että kirjoittaisin tänne blogiin mitä toivoisin tämän kuun paketilta. Ai kauhea ko tämä oliki yllättävän vaikea kysymys! Olen pähkäillyt vain oman salaiseni pakettia enkä ollenkaan mitä toivoisin itse :D Lokakuun paketin aihe on veden värejä, juoksevia palmikoita, valuvia huiveja, soljuvaa silkkiä. Koska olen tosiaan tummien värien ystävä niin toivoisin paketista löytyvän jotain ihanan tumman sinistä tai lähinnä "fazerin sinistä" :D Mielessäni on ollut jo pitemmän aikaa että haluaisin jonkin ihanan paksun ja lämpöisen huppuhuivin! En tiedä auttoiko tämä nyt yhtään. Toivottavasti ja jään jälleen odottamaan jännityksellä :)



Mukavata lokakuun alkua kaikille ja koittakaahan pysyä lämpöisinä tuolla jäätävässä syysviimassa. Mie oon jo onnistunu hankkimaan itelleni semmoisen ihanan syysflunssan jota en toivo kellekään! Mutta sehä o vaan hyvä syy hautautua nojatuoliin viltin alle kera seuraavan väkerryksen ;)

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Syksyn ensimmäinen paketti on täällä!

Tittidiiiiii!! Se on täällä tänään.. Nimittäin ensimmäinen paketti salaiselta neuleystävältäni <3 Tai no itseasiassa se oli jo eilen täällä mutta olin juuri matkalla päiväkotimme vanhempainiltaan kun viesti paketin saapumisesta kilahti puhelimeeni.. Ensin ihmettelin että mikähän paketti siellä on kun en muista tilanneeni mitään.. Sitten välähti! Noh tänään töiden jälkeen mieheni nappasi sen minulle kauppareissullaan automaatista.. Olin jo niin haltioissani ihanan kekseliäästä laatikosta ettei mitään rajaa :D 



Avasin laatikon ja ensimmäisenä suustani pääsi riemukas kiljahdus "TÄÄLLÄ ON POPPAREITA!!!!!" Miten niin herkkuperse ;D No mutta olihan siellä toki paljon muutakin!! Aloitetaanpa langoista.. Paketissa oli neljä kerää Jannea.. Ihan minun väreissä! Hauska yhteensattuma.. Kun mieheni oli hakemassa pakettia, hypistelin viikonloppuna starttaavan Niina Laitisen kaliin valitsemiani lankoja.. Mustaa seiskaveikkaa ja duoa lilana ja sinisenä! Aika samanmoinen väriyhdistelmä siis ;) Neuleystäväni oli myös vinkannut mallia joissa nämä langat voisivat näyttää kivoilta.. Niina Laitisen ohje sekin.. Nähtäväksi jää tuleeko langat käytettyä kyseisen ohjeen mukaan vai jotenkin ihan muuten mutta voin kertoa että kyllähän nämä pian pääsevät puikoille jonkinlaisen kirjoneuleprojektin muodossa! 



Sittenpä aloin availla neuleystäväni väkertämää taikapalloa auki.. Voin muuten kertoa että 100 metriä lankaa tuntuu yllättävän piiiiiiiitkältä ko sitä jännityksissään veivaa kerälle ;D taikapallo sisälsi jos minkäkinlaista tuikitarpeellista apuvälinettä! Tässä vaiheessa suustani pääsi muutamaan otteeseen "mistä se voi tietää?!?" (mieheni epäili että salaiseni oli salaisesti käynyt tutkailemassa neulenurkkaustani :D) Omistan jo ennestään viisi mittanauhaa joista tällä hetkellä neljä on hukassa! Hyvä että sain uuden koska luultavasti se viideskin on kohta hukkapiilossa :D Sakseni ovat surkeat ja olen miettinyt uusien hankkimista jo jonkin aikaa.. Onneksi en ole saanut aikaiseksi.. Nämä oli ihanat!!!! <3 Kierroslaskurinikin ovat missälie.. En ole vielä oppinut käyttämään silmukkamerkkejä mutta jospa nyt opettelisin senkin.. Puikkomitta on aina tähellinen.. Varsinkin kun neulon yleensä novitan harmailla ja ne on aina iloisesti sekaisin! Ja siitä pääsemmekin puikkoihin! Paketissa oli myös palmikkopuikko ja KnitPron zingit.. Täytyypi ottaa kokeiluun pikimmiten kun kovasti olen näistä kehuja kuullut..
   
Kiitoksia aivan ihanasta paketista SNY:ni! <3 Olitko muuten itse tehnyt paketista löytyneet kukat? Ne olivat niiiiiiiiiin kauniita!

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Huurteinen pääkallohuivi

Parisen vuotta sitten sain äidiltäni kaksi hänen tekemäänsä ihanaa pääkallohuivia. Ystäväni toivoikin tuolloin että tekisin hänellekin samanlaisen huivin. Samantien innoissani nappasin kätösiini koukun ja kerän ihanaa novitan huurretta ja ajattelin että miepä hälle tekasen huivin kädenkäänteessä! Löysin todella selkeän ohjeen Silmukoita blogista (kliks). Ensimmäisen pääkallon jälkeen huomasin että jotain oli mennyt mönkään. Aloin purkamaan tekelettäni mutta minun hermoillani ei tuota huurre lankaa niin vain pureta joten se siitä sitten! Tämä yksinäinen pääkallo hautautui keskeneräisten koriini pariksi vuodeksi. Onneksi kärsivällisyyteni käsitöiden saralla on ehkä hieman parantunut noista ajoista ;D

Tänä kesänä sitten päätin että nythän mie sen pääkallohuivin teen! Sinnikkästi nappasin kätösiini jälleen sen ihanan huurteisen langan ja nelosen koukun ja lähdin uuteen taistoon!Miten se olikin tälläkin kertaa niin helppoa?!? Huivi valmistui kuin itsestään enkä meinannut malttaa laskea sitä käsistäni. Aina kun oli pienikään hetki aikaa niin piti muutama silmukka saada virkattua eteenpäin. 


Mietin huivin valmistuttua oliko lankavalintani mennyt ihan pieleen kun tuntui että pääkallot eivät oikein erotu tällä langalla. Mitä kauemmin huivia tuijottelin niin kyllähän ne sieltä erottuu ja eihän niiden tarvi silmille loikkia! Myös se tulisiko huiviin hapsut vai ei, mietitytti kovasti. Lopulta päädyin hapsuihin ja laitoinkin niihin huurteen lisäksi harmaata rose mohairia kun sitä tuntuu löytyvän varastoistani vaikka muille jakaa! Tähän huiviin mahtui 28 pääkalloa ja lankaa hapsuineen kului 252g. Lopputulokseen olen oikeinkin tyytyväinen ja toivotaan että on huivin saajakin!

maanantai 28. elokuuta 2017

Salaista postia

Parisen viikkoa sitten blogiini ilmestyi kommentti jossa kysyttiin olenko huomannut että ilmoittautuminen syksyn sny-kierrokselle on alkanut.. No enpä ollut! Mistä, oi mistä, kommentoija tiesikin että olisin suunnilleen vuosi sitten halunnut lähteä tähän mukaan mutta sen kertainen kierros oli jo käynnissä?!? :D Tällä kertaa rohkaistuin siis lähtemään mukaan ensimmäistä kertaa. Olen oman salaisen neuleystäväni tietoja tutkaillut ja ensimmäistä pakettia jo vähän mietiskellyt niin onhan tämä ihan huippista! Minusta on ihana valmistella muille yllätyksiä ja onhan se ihana niitä myös saada :)

Tänään kesken työpäivän huomasin puhelimessani viestin mieheltäni. Hän oli lähettänyt kuvan päivän postista. Voi sitä riemua kun kuvassa oli laskujen sijaan ensimmäinen yhteydenotto salaiselta neuleystävältäni! <3 Kotiin saavuttuani en malttanut kenkiäkään riisua ennen kuin hyökkäsin kuoren kimppuun ja tällainen ihana kortti sieltä löytyi! Tämä pääsee ehdottomasti koristamaan neulenurkkaustani :)


Kiitoksia siis ihanalle neuleystävälleni päiväni piristämisestä ja jään innolla odottamaan jatkoa :)

lauantai 26. elokuuta 2017

Kalisee siellä ja kalisee täällä!

Olen ihan hurahtanut.. Nimittäin kaikenmoisiin knit alongeihin! Kaikki lähti Niina Laitisen syyssukista. Siitäpä ei sitten ollutkaan paluuta. Joulun alla neulottiin Sweet things blogin adventtisukkia. Tässä ohjeenpätkä tuli kerran viikossa joten ehdin hyvin väkertelemään kaksi paria kerrallaan. Huomasin juuri että näistä ihanuuksista en ole kirjoittanut omaa postausta mutta kuvat sentään olen saanut tänne. Olin kyllä kovin innoissani osallistumassa myös Niina Laitisen joulusukkakalenteriin mutta jotain oli pakko karsia kun ei vain löytynyt aikaa kaikelle.. Mutta vielä mie ne kauniit jouluyöt väkerrän!!! Laitisen ohjeistuksella olen tehnyt myös pääsiäissukat sekä ystävänpäiväsukat.

Viimeisin KAL johon lähdin mukaan oli SullaVikat blogin Mian suunnittelemat Sirkussukat. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä näistä kunnon väriörkit ja käyttää näihin jämälankoja fiiliksen mukaa. Noh.. Nythän on niin että väriörkit ei ole ollenkaan miun juttu! Näistä sitten tulikin paljon hillitymmät kuin olin alunperin ajatellut mutta olen lopputulokseen oikein tyytyväinen!


Laitoinkin facebookiin kuvan keskeneräisistä sukista. Siskoni ja äitinihän sitten alkoivat taistella kumpi sukat saisi itselleen. Ja kun kerrankin olin ajatellut tekeväni sukat ihan itselleni :D No nämä lähtevät sitten lämmittämään siskoni varpaita. (Omani palelevat edelleen!) Lupasin tehdä äidilleni samanlaiset mutta hän halusikin jotain ihan muuta! Mutta siitä lisää myöhemmin ;) 



Ensi viikolla alkaakin uusi SullaVikat KAL ja mie oon valmis! Mie oon valmis mutta ainakin yksi työ pitäisi saada valmiiksi ennen kuin pääsen aloittamaan seuraavaa. Täytyy pistää vauhtia puikkoihin! 

Pian alkaa myös Niina Laitisen uusi KAL jossa tehdäänkin Metsäretket. Käväisin viime viikolla lankamaailman sivuilla tutkailemassa jos olisin tilannut ihan ohjeenmukaiset langat mutta kaksi kolmesta väristä oli loppu! Oli muutama muukin tainut olla samoilla asioilla ;D 

Voih taas sitä ihanan kutkuttavaa joskin sietämätöntä odotusta kun ennen työpäivän alkua näet ohjeenpätkän mutta joudut koko päivän odottamaan että pääset kotiin nappaamaan sen kudelman kätösiin ja väkertämään päivän pätkän. Ja sitten taas odotellaan ;)

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Ystävänpäivä on joka päivä!

Niin se loma taas vilahti ja pari päivää on tutusteltu töiden merkeissä uusiin ja vähän vanhempiinkin hoitolapsukaisiin. Jännä miten paljon kuukausi tai pari tekeekään penten ihmisten kohdalla! Noh mutta palataanpa aikaan ennen kesälomaa! 

Kuten otsikkokin kertoo: ystävänpäivä on joka päivä! Tällä lausahduksella olen lohdutellut itseäni kun taas kävi miten kävi :D Lähdin nimittäin intoa puhkuen mukaan Niina Laitisen KAL ystävänpäiväsukkaprojektiin! Valitsin muka oikeinkin kauniit värit ja roikuin mukana viidenteen päivään. Tämän jälkeen sukat hautautuivat keskeneräisten korin uumeniin. Saatuani pääsiäissukat  valmiiksi, päätin että nyt kaivan ne ystävänpäiväsukatkin esiin ja minähän teen ne valmiiksi!!! Kääntelin ja vääntelin niitä käsissäni ja tulin siihen tulokseen että uusiks mennee! Sukat menivät siis purkuun resoriin asti ja kuviovärit menivät vaihtoon koska ne vaan eivät enää miellyttäneet. Mielestäni alku oli ihan turhan levottoman näköinen. Yritin värkätä sukkia ihan liian monella langalla yhtäaikaa ja langat olivat koko ajan solmussa. Ei ihme ettei napannu neuloa :D 

Alkuperäinen yritelmä
Päätin samalla että nämä sukat tulevat kiitokseksi poikani hoitajalle jolla on varmasti aika monet sukat kuluneet puhki hänen perässään sinkoillessa. Tämä nyt tietenkin aiheutti kovasti mieiskelyä että jaa kuinkahan paksut pohkeet hällä nyt olikaan. No en muistanut tutkailleeni hänen pohkeitaan sen tarkemmin eikä miehestänikään ollut tässä apua joten päädyin tekemään sukat normaalilla ohjeella. Päädyin myös jättämään varresta muutaman kuvion pois. 


 Nämä sukat ovat syynä loppumetreillä mönkään menneeseen lankapaastoon. Valkoinen nalle lanka pääsi loppumaan ja jouduin ostamaan kerän. Meinasin odottaa lankapaaston loppuun mutta hoitaja ilmoitti yhtäkkiä että hän lopettaa päiväkodilla ennen toukokuun loppua! Hän ei olisi ehtinyt siinä vaiheessa enää sukkiaan saamaan ja suunnitelmat olisi menneet ihan mönkään. Lopulta lankaa kerästä kului n. 10g. Ehkä ihan pikkuisen harmitti.. Toisaalta taas ei ollenkaan! Sukista tuli aivan ihanat vaikka itse sanonkin ja juuri sellaiset minkälaiset hänelle halusin antaa.



Lisäksi teimme poikani kanssa hoitajalle sukkien kaveriksi jalkakylpypommeja joita teimme myös hänen edelliselle hoitajalle viime vuonna.  Poikani ei ole ollut aikoihin mitenkään innokas kynähommissa joten vähän jännitti saisinko innostettua hänet kirjoittamaan kortin itse.. SAIN!!! Toivottavasti lahja lämmitti hoitajan mieltä ja jalkoja edes puoliksi yhtä paljon kuin hänen kärsivällinen ja sydämellinen hoitonsa on lämmittänyt meidän mieliä vuoden aikana <3




sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Kukkaisia sukkasia siskolle

Täällä jälleen! Olin pienellä suunnittelemattomalla blogitauolla. Loppukeväästä alkoi olla semmoinen jatkuva väsy päällä ettei mitään rajaa. Puolen vuoden aikana perheessämme on saatu jos minkämoista uutista jotka ovat töiden lisäksi nakertaneet jaksamista ihan urakalla. Nyt VIHDOIN kesäloman vedellessä viimeisiään alkaa tuntua että taas jaksaa! Vaikka täällä blogissa on hiljaista ollutkin niin puikot ovat kyllä kilisseet ihan jatkuvasti. Päiviteltävää siis riittää joten aloitetaan! :)

Siskoni on oikia villasukkahirmu. Talven pakkaset tai kesän helteet, tempaisee hän aina villasukat jalkohinsa. Joka joulu hän toivoo perinteisesti vain villasukkia. Ihana kun on joku jonka kohdalla tietää aina mitä sitä ensi jouluna taas lahjaksi antaa eikä tarvi ottaa siitä sen kummempaa ressiä :D Olimme äitimme luona ja mietimme että olisimme lähteneet ostamaan langat hänen seuraaviin sukkiinsa jotta hän saisi mieleiset värit. Ei tarvinut! Äitini lankavarasto on kuin pieni lankakauppa joten äitini ehdotti että kävisimme sieltä kaivelemassa mieleiset langat. Sieltäpä siskoni valitsi Novitan 7 veikan polariksen ja luonnonvalkoisen. Näistä oli tarkoitus tehdä perinteiset raitasukat. Kun pääsin kotiin lankojen kanssa ja kaivelin omia lankavarastojani sieltä vastaan tupsahti viidakko kobra. Onneksi vain lanka! Katselin väriyhdistelmää ja vaikka minua epäilytti että näistä tulisi kunnon adhd sukat niin päätin kokeilla mitä niistä saisi aikaan. Perusraitasukka-ajatuskin lensi mielestäni ja hetken pinterestissä seikkailemisen jälkeen päädyin ruusuisiin sukkasiin. Näihin sukkiin ei siis ollut valmista ohjetta (eikä niihin ole sellaista vieläkään). Nappailin päässäni viuhuvista ideoista kiinni siinä neuloskellessa :D  


Jotain outoa tapahui näiden sukkien neulomisen välissä. Käsialani on toisen sukan teräosassa paljon tiiviimpi. Tämänhän huomasin tietenkin vasta sukat pääteltyäni. Mieheni kysyikin olinko kenties ollut vihainen kun toista sukkaa neuloessa oli jälki paljon tiukempaa :D No en kai nyt sentään. Luulenpa että villasukkahullu ei kuitenkaan tästä niin perusta.. Ja kuitenki eräs touho kissa on varmaan jo piilottanut ne ties kuinka monesti ja milloin minnekin.. Tai sitten eräs saksalainen paimentaja on jo haukannut niistä palasen tätä kirjoittaessani :D

Vaikka aluksi epäilin kuinka langat sopivat yhteen niin täytyy sanoa että näistä tuli kyllä yhdet kauneimmista mitkä olen väkertäny <3



sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Siitä se ajatus sitten lähti..

Tänään vietämme äitienpäivää omassa kotikolossamme ihan vaatimattomasti.. Väkersin toki kakun illalla mutta muita hurjia juhlallisuuksia ei ole tiedossa.. Haluan vain viettää laatuaikaa elämäni ukkelin kanssa jolle saan olla äiti <3

Oman äitini kävimme lahjomassa jo parisen viikkoa sitten samalla kun juhlimme hänen 60v synttäreitä.. Ebayn ihmeellisestä maailmasta löysin knitting queen riipuksen josta ajatus sitten lähti.. Äitinikin neuloo paljon ja ensimmäinen ajatus oli tehdä hänelle koru käyttäen tuota riipusta.. Hän vain saa yleensä allergiaoireita koruista joten piti heittäytyä luovaksi! Seuraavaksi mielessäni vilahti ajatus silmukkamerkeistä.. No väkersin hänelle silmukkamerkkejä jo toissa jouluna eikä hän ole vieläkään niitä käyttänyt joten tein sitten silmukkamerkit itselleni siinä mietiskellessäni mitä ihmettä hänelle väkertäisin..


 Äitini pitää minut yleensä villasukissa kun en ehdi itselleni neuloa joten ajattelin vuorostani väkertää villasukat hänelle.. Nappasin siis suunnitteluvihkosen ja kynän kätösiin ja aloin suttailemaan.. Kun olin tyytyväinen raapusteluihin, nappasin lankavarastoistani mustan ja keltaisen seiska veikan sekä nelosen puikot ja aloin neulomaan.. Tällaiset niistä sitten tuli!





Olen niiiiin tyytyväinen lopputulokseen joka ylitti omatkin odotukseni. Täytyy sanoa että tuli aika makiat ja majesteettiset niinkuin kuningattarelle kuuluukin ;D

Nyt suuntaan kakun äärelle ja toivotan ihanaa äitienpäivää kaikille <3

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Helpot raitasäärystimet (+ohje)

Kaapissani on varmaan sen kymmenet säärystimet.. Näistä ehkä yhdet on itse neulotut.. Harvemmin siis tulee säärystimiä väkerrettyä mutta kun semmoisia kysyttiin ja en osaa sanoa ei niin.. :D Toiveissa oli värikkäät, raidalliset säärystimet, harmaalla tai valkoisella pohjavärillä, 42cm pohkeeseen ja pituutta toivottiin olevan 25cm.. Lankavarastoistani löytyi niin herkullisia värejä  7 veljestä että päädyin tekemään säärystimet niistä.. Pohjaväriksi valikoitui tällä kertaa harmaa.. Miehellänihän oli näillekin jo nimi valmiina.. Peppi Pitkätossu säärystimet!


Loin 3,5 puikoilla 60 silmukkaa pohjavärillä. Neuloin 6 krs 2o, 2n joustinneuletta. Vaihdoin työhön 4 puikot ja neuloin vielä krs pohjavärillä. 
Aloitin raidat vuorottelemalla 5krs raitavärillä ja 4 krs pohjavärillä. Viimeisestä raidasta neuloin hieman leveämmän eli 8krs pohjavärillä. Ja sittenpä vain päätellään silmukat edelleen joustinta neuloen jotta reuna pysyy mahdollisimman joustavana. Säärystimien myötä lankavarastoni kevenivät 90 grammalla.. 


 Itselläni ehkä vähän harmittaa näin jälkeenpäin etten valinnut pohjaväriksi valkoista mutta vastaanottaja tuntui olevan tyytyväinen säärystimiinsä ja sehän se on pääasia.. :)

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Rautaristi rakkaalle

Onko teille muille käynyt niin että vaikka puikoilta tupsahtelee sukkaa tai neuletta jos minkälaista niin mielen viereenkään ei ole tullut että siinä läheisimpänä rinnallas tönöttävä mieski saattais haluta siun tekemät sukkaset? No miulle näin kävi kunnes eräänä päivänä hän päätti avata suunsa! No mutta minkälaiset sukat hän sitten halusi.. "Ihan sama kuhan niissä on rautaristi! Ja ne on harmaat ja mustaaki sais olla!" :D 
 
No selevä! Siltä istumalta nappasin kätösiini suunnitteluvihkosen ja kaivoin lankavarastostani harmaan 7 veikan ja nelosen puikot.. Koitin kaivella valmista rautaristin mallia netistä mutta en löytänyt sopivaa.. Muistin että äitini oli tehnyt Lemmy-sukat joissa oli jonkinlaiset rautaristit ja pyysin häntä lähettämään kuvan siitä.. No nehän oli ihan onnetoman pienet joten siitä sitten leventelin kuviota mieleni mukaan kunnes niistä tuli juuri sopivat..




En halunnut sukkiin tavallista 2o 2n resoria joten päädyin joustinpalmikkoresoriin.. Olen aivan rakastunut joustinpalmikkoon!!  Tässä palmikossa kun ei tarvitse säheltää apupuikon kanssa ja niinkin vähällä vaivalla resoreista tulee kauniit.. Tein vielä kuvionkin jälkeen pienen pätkän kyseistä palmikkoa..Tuliha rautaset sukat!
Näihin koon 44 sukkiin kului lankaa 142g.. 




Menin laittamaan facebookin neulesivuille kuvan sukista ja kuvatekstin että tietää kuulemma huonoa onnea jos miehelle neuloo villasukat ennen naimisiinmenoa mutta kun menimme kihloihin epäonnenpäivänä perjantai 13. niin jatketaan samalla linjalla.. No tämä kuvateksti sai sen verran huomiota ja vääntöä aikaan että komiat sukat tais jäädä toiseks :D


Ajattelin ennen kuvan julkaisua että sukissa olevat rautaristit saattaisvat olla se mikä saa aikaan enemmänkin sanomista mutta siihen puuttui vain yksi.. Mieheni siis opiskelee historiaa ja tekee juuri kandia.. Nämä sukat sopivatkin juuri aiheeseen.. Hän aikoikin tempaista nämä sukat jalkaansa kandidaattiseminaariin ja esitellä ne siinä samalla :D Hän näytti olevan hyvin tyytyväinen lopputulokseen, niinkuin tekijäkin :) 


Mieheni oli bändikavereilleen kertonut että neulon hänelle sukkia.. Bändikaverit siihen että ei heidän tyttöystävänsä! No näiden neulomisen ohessa tuli sitten suunniteltua jotain heidänkin varpaiden menoksi ;D





maanantai 17. huhtikuuta 2017

Pääsiäinen sukissa

Pääsiäinen.. Neljä ihanan pitkää päivää vain huilia, mussuttaa suklaamunia ällötykseen asti ja keräillä voimia alkavaan kevään loppurutistukseen! Ja mitenpä sitä paremmin saisi rentouduttua kuin nappaamalla neuleen kätösiinsä ja viuhtomalla menemään.. No ei mitenkään!

Tässäpä minun versioni Niina Laitisen pääsiäissukista.. Kyseessä oli siis KAL johon ilmestyi pätkä ohjeesta joka aamu 9.-16.4 välisellä ajalla.. Silmukathan loin jo 27.2 jotta saisin sisällytettyä nämäkin JyJyyn.. :D Ohje näihin sukkasiin löytyy nyt kokonaisuudessaan ravelrysta.. Itse jätin yhden päivän välistä joten sukistani puuttuu söpöset lampaat.. Syynä ei ollut niinkään se että olisin ollut ihan laiskapallo (vaikka saatoin ollakin).. Musta lanka oli kertakaikkiaan niin vähissä että piti pelata varmanpäälle ja tehdä varsista lyhyemmät.. Tokihan mustaa seiska veikkaa olisi löytynyt kaupasta mutta pirskatin lankapaasto!!!! Sehän tarkoittaa sitä että on vielä päälle kuukausi ennen kuin saan taas hamstrata lankaa.. No lanka riitti juuri ja juuri! Sateenkaari osat tein kahdesta eri jämäkerästä ja senpä sitten huomaa lopputuloksesta kun raidat eivät menekään ihan tasan.. Tässäpä oli perfektionistin silmilleni sulattelemista mutta päätin että en varmasti pura vaan opettelen nyt vain sietämään erilaisuutta :D 

 


Näiden pääsiäissukkien innoittamana kaivoin Laitisen edellisen KALin esiin keskeneräisten koristani.. Kyllä, ystävänpäiväsukkani ovat edelleen vaiheessa!!! No ne meni kokonaan purkuun, vaihdoin värit, harjoittelussa on tällä hetkellä vihdoin se lankadominanssi ja luulenpa että saan ne jopa joskus vielä valmiiksikin.. :)

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Yllätyksiä silmukan ytimestä


Ai mahoton miten tämä aika vilistää ohi ihan huomaamatta.. Huomenna alkaa jo HUHTIKUU!! On siis aika esitellä mitä sain aikaan maaliskuussa osallistuessani jälleen silmukan ytimestä blogin maaliskuun haasteeseen.. Aiheena olikin tällä kertaa yllätys.. 


ssäpä siis ensimmäinen valmiiksi saamani revontulihuivi jolla yllätin varmaan lähinnä itseni :D Jo melkein kymmenen vuotta sitten ihastelin kyseistä huivia ensimmäisen kerran mutta en uskaltanut sitä alkaa väkertämään.. Olin nimittäin kuullut hurjia kauhutarinoita kuinka vaikea kyseinen huivi on neuloa.. No nyt kuitenkin päätin että nyt tai ei koskaan minä sen teen!! Täytyy sanoa että näihin tarinoihin nähden se oli mielestäni helppo neuloa ja ohje oli selkeä.. Ohje löytyy täältä. Tämä huivi meni synttäriyllätykseksi 4 vuotta täyttäneelle kummitytölleni.. Tai no menee kun vihdoin on hetki että koko perhe on yhtä aikaa terveenä jotta pääsemme käymään kylässä.. Hienosteluhuivi hienolle neidille <3 

Pingotin huivin lasten leikkimatolle.. Siinä nuppineuloja pistellessäni tupsahti poikani viereeni ja alkoi myös painella nuppneuloja alustaan.. Kun kysyin mitä hän puuhaa niin hän kertoi olevansa tohtori ja pisti pupua piikillä.. No siitäpä tulikin sitten mukava äiti-poika hetki :D <3


Halusin tehdä lisäksi huivin kanssa yhteensopivat sukat.. Alunperin mielessäni oli Olga-sukat mutta törmäsinkin internetin ihmeellisessä maailmassa johonkin vielä parempaan.. Päädyin tekemään kauniit Marike sukat pikkuisen alkuperäis ohjetta sopivaksi muunnellen.. Olen kyllä niiiiiin tyytyväinen valintaani.. Nehän sopii yhteen ko nyrkki silmään! Huivi ja sukat ovat neulottu Novitan Nallesta..


 
 

 Revontulihuivi olikin ensimmäinen huivi vuosiin joka puikoiltani tupsahti.. Eikä varmaan jää viimeiseksi.. Äitini nimittäin osti minulle Pirjo Iivosen Unelmien huivit -kirjan.. Olen väkertänyt sen verran villasukkia viime aikoina että kunhan saan JyJyn keskeneräiset sukat valmiiksi, taidan keskittyä kesällä ihaniin kepoisiin huiveihin joihin onkin silmukat jo luotuna.. :)


sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Paasto.. Lankapaasto..

Olin aiemminkin kuullut lankapaastosta mutta tällä kertaa perehdyin siihen tarkemmin.. Säännöt löytyy kokonaisuudessaan Punainen Lanka -blogissa josta löytyy myös kaikkea muuta kivaa lankapaastoon liittyen.. On foorumia lankapaastolaisille, saa ihastella muiden tekemiä käsitöitä ja löytyy sieltä myös jämälankavinkkejä.. Olen viikonlopun ollut kipeänä seuranani vauhtihirmupoikani ja täytyy myöntää etten ole ikävä kyllä paljoa ehtinyt enkä jaksanut itsekään tutustua sivuihin niin hyvin kuin olisi halunnut.. Tänään ajattelin korjata tilanteen kun saadaan mies kotiin soittohommista ja illan suunnitelmista löytyykin rohtojen keittelyä ja sivuihin perehtymistä!! 

Lankaa ei saa siis ostaa laisinkaan 1.3-31.5!!! Ja lankavarastoja olisi siinä samalla tarkoitus kuluttaa.. Pari päivää meni miettiessä että kannattaako minun edes tunkea lusikkaani tähän soppaan.. Ihan oikeasti.. Menen kuitenki eka kauppareissulla hypistelemään niitä lankoja ja peli on menetetty jo parin päivän sisällä.. No tsemppailin sitten itseäni ja lähdin kuitenkin mukaan!

Miksi sitten kuitenkin päätin lähteä mukaan paastoamaan? Osa osallistumista miettivistä kauhisteli viime vuoden paaston voittajatulosta.. No itse en niinkään edes ajatellut paljon tulen lankaa kuluttamaan.. Mietin lähinnä että jos nyt oikeasti pystyisi olemaan sen 3 kuukautta ostamatta lankaa niin olisin jo ylittänyt itseni :D Lankavarastoni on painoltaan suunnilleen 15 kiloa joten langat tuskin loppuvat kesken paaston aikana! Olen myös mukana lankalaihiksessa joten tämähän menee siinä samassa.. Ehkä.. Ja JyJyn kaikki 20 työtä on aloitettu joten niihinkin langat löytyy jo valmiiksi ja niitä väkertäessähän  se 3 kuukautta kuluukin sukkelaan.. Jospa selviäisin tällä kertaa ihan maaliinkin asti.. ;)

Olen ehtinyt jo pariin otteeseen käydä rääkkäämässä itseäni lankahyllyllä.. Niin.. Onhan nyt jo 5.3! Sinne ovat langat jääneet eli näin viidentenä päivänä olen vielä mukana haasteessa eli olen selvinnyt jo pidemmälle kuin uskoinkaan! ;D


sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Raitoja silmukan ytimestä

Pitkästä aikaa osallistuin silmukan ytimestä blogin haasteeseen. Haasteessa on joka kuukausi uusi aihe jonka pohjalta lähdetään tekemään uutta työtä.. Tällä kertaa aiheena oli raita.. Juuri ennen helmikuun aiheen julkaisua olin saanut työkaverilleni valmiiksi perusraidalliset säärystimet ja mietinkin jaksanko tehdä lisää raitaa heti perään kun pää oli täynnä kaikkia muita kivoja ideoita.. No mutta hei, kuka sanoi että pitää tehdä perusraitaa?!? :D Vähän aikaa visioin päässäni erilaisia raitoja, suttailin paperille ja suuntasin lankavarastolle lankalaihis mielessä.. Päädyin 7 veljestä lankaan ja niinkin hilpeisiin väreihin kuin musta ja lila.. Mieheni nimesi sukat hautajaissukiksi.. Paraskin puhumaan kun soittaa doom bändissä.. Hänet olen puolestani joskus nimennyt duumipeikoksi :D No se siitä.. Palataanpa sukkasiin :D


Sukat oli todella helppo neuloa eikä ohjetta pahemmin tarvinut vilkuilla.. Edes värien vaihtumiskohdassa.. Sukat oli muutenkin ihanan nopeat neuloa.. Tiedättehän te.. Yksi raita vielä.. No vielä tämä.. Ja vielä yksi ja OHO sukka on valmis :D 


Ohjetta on udeltu ja tässäpä se kaikessa helppoudessaan tulee.. (Aikalailla perussukkien ohjeellahan nämä on tehty kuitenkin.. vähän hienosäädellen)

Loin koon 4 puikoilla 48s joilla tein 6 krs 2o, 2n resoria. Tämän jälkeen aloin neulomaan sileää lisäten ekalla krs:lla tasaisin välein 4s. Silmukoita oli siis tässä vaiheessa 52.. Muutaman mustan krs:n jälkeen aloitin tekemään raitoja allaolevan kuvion mukaisesti.. (Kaaviossa ei ole kaikkia 52 silmukkaa.. Kuvio vain jatkuu ja jatkuu samalla kaavalla joten ajattelin ettei sitä tarvi kokonaan piirustella ;D )


Ennen kantapäätä kavensin alussa lisäämäni 4 silmukkaa jolloin työhön jäi 48s. Sukissa on vahvennetut kantapäät joissa nostettavat silmukat nostettu nurjalla.. Toki kantapäät voi tehdä ihan miten haluaa.. Jos vahvennettu kantapää ei ole tuttu juttu niin ohje siihen löytyy tuolta alkuun linkkaamastani perussukan ohjeesta..

Kiilakavennukset, eli I puikon lopussa 2 yhteen ja IV puikon alussa yliveto, olen tottunut tekemään joka toisella krs:lla. Kun joka puikolla oli taas 12 silmukkaa jatkoin samoja kaavion raitoja kunnes pikkuvarvas vilahti piiloon.. 

Kärkeen tein sädekavennuksen.. Sädekavennuksessa neulotaan kavennuskerroksella puikon keskellä ja lopussa kaksi silmukkaa oikein yhteen.. Välikerroksia kavennuskerrosten väliin tehdään niin monta kuin edellisellä kavennuskerroksella jäi kavennettujen silmukoiden väliin.. Kun silmukoita on jäljellä 8, katkaistaan lanka ja päätellään..

Lopuksi virkkasin sukan varteen "pitsin". Ensin virkataan joka silmukkaan 1ks.. Toisella krs:lla *jätetään 1s väliin, 5p seuraavaan silmukkaan, jätetään 1s väliin, 1ks seuraavaan silmukkaan*.. Toistetaan *-* krs loppuun ja yhdistetään lopuksi ps:lla ja päätellään.. 

Minusta sukat tarvitsivat pitsin lisäksi vielä jonkin loppusilauksen joten pujottelin silmukoiden väleistä mustan satiininauhan. Lila nauha olisi sopinut tähän varmaan ihanasti mutta kun sitä ei juuri nyt kaappien kätköistä löytynyt niin musta sai kelvata :D 


Helppoa, eikö? Voi hyvinkin olla että teen vielä useammatkin samanlaiset sukkaset mutta eri väreillä.. Näistä tuli mielestäni niin ihanat.. Ja mikä parasta.. Ne on ihan miulle ittelle <3